Suomalainen teollinen yritys ostaa ulkopuolisia tavaroita ja palveluita keskimäärin noin 80% kustannusrakenteestaan. Välittömien henkilökulujen osuus on siis suhteellisen pieni. Silti johdon huomio kohdistuu näiden sisäisten resurssien tehokkaaseen käyttöön, eikä ulkoisista juuri puhutakaan, vaan luotetaan markkinoiden "näkymättömään käteen"? Kuinkahan hyvin se toimii?
Entäs jos keskityttäisiinkin siihen 80 % ulkopuolelta hankittuun kustannusmassaan ja lisäarvon lähteeseen modernilla otteella? Tulokset voisivat olla dramaattisia. Kun kustannustehokkuutta etsitään ammattimaisesti ja samalla kehitetään toimittajamarkkinan johtamiskäytäntöjä, hyödyt jäävät pysyviksi.
Globalisoituvassa kilpailussa toimittajamarkkinan vahva johtaminen on yrityksen aivan keskeinen menestystekijä. Moniko yritys on tämän jo oivaltanut? Miten moni on muuttanut oivalluksensa toiminnaksi?
Montako miljoonaa euroa hankinnoista löytyisi sinun tuloslaskelmasi viimeisellle riville? Minkälaisen kaulan sinä pystyisit vetämään kilpailjoihisi? Vai onko kilpailijasi jo vetänyt?
English